torstai 19. helmikuuta 2015

Southern Cross University

Emmi:

Päätös lähteä vaihtoon tapahtui jo puolitoista vuotta sitten syksyllä aloittaessani opiskelut Haaga-Heliassa. Alusta alkaen oli selvää, että halusin lähteä Australiaan, mutta mun koululla ei ollut liiketalouden opiskelijoille yhtäkään vaihtoehtoa siellä. Viime kevään aikana käytin valehtelematta satoja tunteja selvittäessäni mitä vaihtoehtoja mulla olisi hakea vaihtoon itsenäisesti. Ensimmäinen askel oli käydä tekemässä IELTS-testi englannin kielen taidosta, koska lukion englantini keskiarvo oli alle kahdeksan. Se maksoi yli 200 euroa ja siitä piti tietyt arvosanat, jotta olisi mahdollista hakea australialaiseen yliopistoon. Pisteeni riittivät Southern Cross Universityyn Gold Coastilla, joten viime kesänä aloitin hakuprosessin, joka sitten kesti noin kolme kuukautta. Syksyn alussa minulla oli sitten paikka yliopistossa ja kurssit valittuna.



Nyt kun koulua on kolme kuukautta takana, fiilikset ovat todella hyvät. Kampus on ihan uusi eli kaikki puitteet todella hienot ja kaikki opettajat ja työntekijät niin ystävällisiä ja avuliaita. Vaihtareita mun lisäksi on koulussa todella vähän ja suurin osa kansainvälisistä oppilaista on joko Intiasta ja Nepalista. Onneksi on sentään muutama länsimaalainen mun lisäksi ja olen kahteen kanadalaiseen tyttöön tutustunut paremmin. Huono puoli australialaisessa opiskelijaelämässä on, että sitä ei oikeastaan ole ollenkaan verrattuna suomalaiseen. Koulun ulkopuolella ei oikeastaan järjestetä mitään toimintaa tai juhlia, kuten Suomessa meillä on. Muutenkin koulussa ihmiset ovat hirveän itsenäisiä ja keskittyneitä omaan opiskeluun.

Suurin ero Haaga-Heliaan SCU:ssa on juuri se, että kaikki koulutehtävät on itsenäisiä, eikä meillä ole yhtäkään ryhmätyötä yhdelläkään kurssilla. Haaga-Heliassa taas niitä oli joka kurssilla, mikä on mun mielestä hyvä, koska siinä oppii tutustumaan uusiin ihmiseen ja oppii hyvin tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.  SCU:ssa opiskelu on todella itsenäistä ja osa luennoista on nauhoitettuja videoita, joka on mulle tosi hyvä, koska voin aina pysäyttää videon ja kuunnella uudelleen kohdan mitä en ymmärtänyt. Kansainvälisen talouden kurssilla, missä opettaja on intialainen, jonka aksenttia on todella vaikea ymmärtää, kaipaisin tätä uudelleen kelaamisen mahdollisuutta hahah.


Yksi asia, mikä on musta ihan käsittämätöntä on se, että täällä koulutus yliopistossa maksaa tuhansia euroja yhdestä lukukaudesta ja silti koulussa esimerkiksi tulostaminen maksa!? Suomalaisena on tottunut siihen, että opiskelu ala-asteelta professoriksi asti on ilmaista ja kaikki opiskeluun liittyvät asiat (kuten tulostaminen tai kouluruokailu) on myös ilmaista tai halpaa. Täällä ei todellakaan. Nyt kyllä ymmärtää, kuinka hienoa on olla suomalainen opiskelija.


Kokonaisuudessa uskon tämän tulevan neljän kuukauden aikana oppimaan ihan valtavasti uusia asioita ja englannin kieltä. Joutumalla ulos omalta mukavuusalueeltaan on paras tapa oppia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti